搜尋結果
Pähkinöistä syödään vain sisus. Kuvassa hasselpähkinöitä. Pähkinä on kasvitieteessä yksisiemeninen hedelmä, joka on kypsänä kuiva, avautumaton ja kovakuorinen. [1] Esimerkiksi pähkinäpensaat, tammet, kastanjat ja pyökit, tekevät pähkinöitä.
Saksanpähkinä. Saksanpähkinä eli saksanjalopähkinä ( Juglans regia) on kookaslehtinen yksikotinen puu, jonka hede - ja emikukinnot ovat erikseen. Se kasvaa 20 metriä korkeaksi, ja lehvästöstä tulee avoimella paikalla 20 metriä leveä. [3]
Kamomillasaunio ( Matricaria chamomilla) [1] on asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi. Sen nimi on peräisin kreikankielisestä sanasta ”chamimelon” eli maaomena, joka johtuu sen lehtien omenamaisesta tuoksusta.
Käärmeenkielikasvit ovat monivuotisia saniaisia, joilla on lyhyt juurakko. Käärmeenkielikasvien lehdet ovat ruodillisia ja lehtilapa on kaksiosainen. Alempi lehtilapa on vihreä sekä ehyt tai lehdykällinen, eikä siinä ole itiöpesäkkeitä. Ylemmässä lehtilavassa on itiöpesäkkeitä, ja se kasvaa yleensä suoraan ylöspäin.
Moringakasvit ovat kausivihantia puuvartiskasveja, melko usein tukevavartisia pensaita tai puita. Lehdet tuoksuvat epämiellyttäviltä murskattuina; ne ovat kierteisasentoisia, päätöparisia, 1–3 kertaan lehdykkäisiä. Niiden kannassa ja nivelissä on huomiota herättävät rauhaset.
Luettelo suomalaisista perinneruoista sisältää suomalaisia ruokia, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. [1]
Luettelo vihanneksista. Vihanneksiksi määritellään tässä sellaiset viljellyt ihmisen ravintokasvit, joista korjataan syötäväksi muita osia kuin hedelmiä tai marjoja, esimerkiksi juuria, varsia, lehtiä tai kukintoja. Tosin sellaisista kasvinosista, jotka ovat kasvitieteellisesti hedelmiä, vihanneksiksi kutsutaan muun muassa tomaatin ...
